Animevuosi 2013

Olen ollut huono animeharrastaja kuluneen vuoden aikana. Koulu- ja muut kiireet ovat syöneet aikaa, ja loppuaikana ei ole aina jaksanut tapittaa animea. Tässä kuitenkin jonkinlaista nostalgisointia vuoden 2013 animetarjonnasta. Jätän suosiolla droppaamani sarjat käsittelemättä, sillä eipä niistä juuri mitään sanottavaa ole.

watamote-episode-3-pic4

TALVI 2013

Viime talvi tuskin jäi kenenkään mieleen kovin hyvänä kautena animen suhteen. Oli sarjoja, joiden kanssa tuli vietettyjä hauskoja hetkiä, mutta mitään kovin ihmeellistä ei löytynyt. Sain sarjojen airatessa katsottua vain kolme sarjaa. Backlogissani kummittelevat mm. KyoAnin hiukan mitäänsanomaton Tamako Market ja jostakin syystä kesken jäänyt Chihayafuru 2.

Love Live! School Idol Project jäi mieleen hauskana idolisöpöilynä, joka ei kuitenkaan yltänyt esimerkiksi THE iDOLM@STERIN tasolle. Vaikka Love Live! oli melkoista kertakäyttötavaraa, hahmot olivat mukavia. Ne muistuvatkin mieleen ennen sarjan varsinaista juonta. Sarja jäi auttamattoman kesken, mutta onneksi jatkokausi on jo tulossa. Suosittelisin idolisarjojen faneille, mutta muille Love Live! ei tarjoa mitään kovin ihmeellistä.

Mondai-Ji-tachi ga Isekai kara Kuru Sou Desu yo? oli keskimääräistä parempi ranobemainos, joka kärsi lyhyydestään. 10 jaksoa oli näinkin mehevälle tarinalle aivan liian vähän. Itse juonella ei mitään palkintoja voiteta, mutta päähenkilöt kannattelevat sitä kunniakkaasti. Toteutus oli viihdyttävä eikä sarjan olisi tahtonut loppuvan ihan vielä. En tainnut skipata alku- tai lopputunnaria kertaakaan.

Boku wa Tomodachi ga Sukunai NEXT, tuttavallisemmin Haganai NEXT, ei jäänyt mieleen ensimmäisen kautensa tapaan. Meininki oli ihan hauskaa ja hahmot ennallaan, joskin Yozoran maine yritettiin tosissaan pilata. Jonkinlaista hahmokehitystä saattoi tapahtua, mutta siitä ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Mieleen jäi lähinnä ennalta-arvattava lapsuudenystävä ja outo draamakohtaus jonkin sortin kuulien lennellessä. Katsottava, mutta häviää ensimmäiselle kaudelle viihdyttävyydessään.

Lisäksi katsoin Ao no Exorcist -elokuvan, joka osoittautui ihan mukavaksi lisäksi franchiseen. Sen katsomatta jättämisellä ei menetä mitään, mutta ainakin allekirjoittaneelle se toimi hyvänä muistinvirkistyksenä AnE:n hauskuudesta. Taide ja musiikki olivat entisellään, mutta tarina oli melko turhanpäiväinen. Pääsarjasta pitäneille kuitenkin varsin suositeltava tapaus.

love_live_school_idol_project2

KEVÄT 2013

Keväällä into palasi, ja otin seurantaan huomattavasti enemmän sarjoja. Kausi toi mukanaan ainakin yhden sarjan, jota suositellaan vielä vuosien päästä. Muutenkin tarjonta oli aneemista talvea parempi.

Otona Joshi no Anime Timen katsoin itse asiassa kesällä. Etsin jotain lyhyttä ja erilaista animea, ja Aikuisten Naisten jutuista kertova nelijaksoinen sarja vaikutti lupaavalta. Loppujen lopuksi en muista tapahtumista juurikaan mitään, mutta aikuismainen mielikuva sarjasta jäi. Kukin jaksoista kertoo yhden keski-ikäisen naisen elämästä ja huolista. Etenkin ensimmäinen jakso oli mieleeni, mutta laatu on vaihtelevaa. Jos japanilaisten mammojen sielunelämä kiinnostaa, kannattaa tarttua teokseen.

Date A Live koostui söpöistä tytöistä ja heiveröisestä juonesta. Kaikessa lyhyydessään premissi menee kutakuinkin niin, että lukiolaispojan tulee saada yksi henki toisensa jälkeen rakastumaan tähän. Kuulostaa hölmöltä, ja niin se myös on. Ihanien tyttöjen vuoksi tätä kuitenkin katsottiin, joten juonella ei ole kamalasti väliä. Toinen kausi alkaa ensi vuonna.

Yahari Ore no Seishun Love Come wa Machigatteiru osoittautui varsin mukavaksi sarjaksi. Se ei jättänyt päähenkilökaartiaan yksiulotteiseksi hahmotropeebuffetiksi, vaan toilailuja oli hauska seurata. Etenkin pääpoju Hachiman pelotti etukäteen, mutta loppujen lopuksi osoittautui ihan kelpo hahmoksi. Hahmot tuntuvat kokonaisilta henkilöiltä ajatuksineen ja unelmineen.

Ore no Imouto ga Konna Ni Kawaii Wake ga Nai. jatkoi suoraan siitä, mihin ensimmäinen kausi jäi. Muistaakseni pidin alkuperäisestä sarjasta kovastikin, mutta kakkoskautta oli epämukavaa seurata. Hahmojen hermoja raastavat puolet korostuivat, ja oma suosikkini Kuroneko jäi entiseksi suosikiksi. Ykköskaudella ärsyttänyt Kirinon yandereystävä Ayase tuntui hahmoista mukavimmalta, kun jopa tylsä lapsuudenystävä Manami osoittautui läpimädäksi. Kurja jatkokausi, joka kuitenkin tarjosi muutamia mukavia hetkiä.

date-a-live

Shingeki no Kyojin oli ehdottomasti kauden kärkikastia. Ärsyttävästä Tumblr-fanituksesta huolimatta sarja on oikeasti tutustumisen arvoinen. Jännittävä jättiläistarina koukuttaa nimenomaan juonellaan, sillä hahmot toimivat vain käsinukkeina. Ainoa huono puoli oli se, että sarja jäi kesken.

Hataraku Maou-sama tarjosi aluksi lupaavaa komediaa demonilordin sopeutumisesta elämään nykyajan ihmisenä. Tahti kuitenkin lässähti loppua kohti, ja saatiin oikeasti jotain taisteluita. Harmi, että ne eivät kiinnostaneet yhtikäs ketään. Itse päähenkilö jäi kovin ontoksi, sillä tämän ainoa luonteenpiirre näytti olevan intohimoinen suhtautuminen työhön.

Suisei no Gargantian ensimmäinen jakso sai minut melkein nukahtamaan. Onneksi puuduttavat avaruusseikkailut heitettiin roskiin heti sen jälkeen.. tai ainakin pitkäksi aikaa. Kun päähenkilön uutta elämää maan asukkina on näytetty tarpeeksi, tylsä mechatouhu jatkuu jälleen. Harmi, sillä olisin ainakin itse seurannut mukavaa puuhastelua ”eeppisten” tappeluiden sijasta.

Hentai Ouji to Warawanai Neko on hölmö tarina, jonka hyvät hahmot pelastavat. Henneko ei ollut mikään kevään suurin suosikki, mutta ennen kaikkea sitä oli mukava seurata. Kyseessä onkin kelpo sarja kerran katsottavaksi jo päätyttöjen vuoksi.

Steins;Gate: Fuka Ryouiki no Déjà vu oli turhahko, mutta viihdyttävä lisäys alkuperäissarjaan. Elokuvan pääpaino tuntui olevan Okabe/Kurisu–mehustelulla, mutta sokeana fanityttönä pidin kovasti. Aivan Steins;Gaten loppupuolelle tyypillisiä itkukohtauksia leffa ei saanut aikaan, mutta tunteet eivät jääneet täysin rauhaan. Elokuvan scifipuoli ei ollut erityisen vakuuttavaa, mutta kuka sellaista odottikaan? Taidokas romanssi piti teoksen kasassa.

hataraku-maousama

KESÄ 2013

Kesäkausi oli vähintään yhtä rautainen kuin kevät, ellei parempikin. Kesä oli mm. uimapoikien ja Watamoten aikaa. Jostakin kumman syystä suurin osa sarjoista jäi kuitenkin backlogiin, mutta yritän korjata tilanteen mahdollisimman pian.

Watashi ga Motenai no wa Dou Kangaetemo Omaera ga Warui!, lyhyemmin Watamote, kertoo yksinäisestä nörttitytöstä, joka aloittaa lukion. Alkuperäismanga oli suhteellisen tunnettu jo ennestään, mutta ainakaan itse en ikinä kuvitellut sitä sovitettavan animeksi ihan lähiaikoina. Hyvä sovitus siitä kuitenkin tuli, ja toi sarjan vielä suuremman yleisön tietoisuuteen. Loistava anime myös mangaan tutustumattomille.

Kamisama no Inai Nichiyoubi oli oudosti rytmitetty sekamelska joka yritti liikaa. Yksikään hahmoista ei ollut oikeasti kiinnostava, ja itse päähenkilö oli vähintäänkin raivostuttava. Kahteentoista jaksoon yritettiin koota mahdollisimman paljon sisältöä, mutta kiivaasti vaihtuvat tarinakaaret lähinnä hämmensivät. Erikseen tarkasteltuina arkit olivat kuitenkin ihan hyviä. Sarjan visuaalinen puoli ei saa maailmaa näyttämään Jumalan hylkäämältä, mutta tietynlaista kaihoisuutta on havaittavissa. Sarjana ihan katsottava, kunhan ei odota liikoja.

Genshikenin uusin tuleminen, Genshiken Nidaime, vaihtoi sarjan fokuksen kerhon fujoshityttöihin. Itselleni tämä passasi, mutta kaikki eivät muutoksesta pitäneet. Osa alkuperäisistä ääninäyttelijöistä on jättäytynyt pois, mutta siitä huolimatta Nidaime on sitä samaa Genshikeniä (tai ainakin melkein).

Stella Jogakuin Koutou-ka C3-bu vaikutti alussa mukavalta, harmittomalta kakunsyöntisarjalta. Kokemattomista ääninäyttelijöistä huolimatta hahmot olivat kivoja, ja sarjaa oli hauska seurata. Lupaavan alun jälkeen sarja muuttui loppua kohden yhä raskaammaksi katsoa. Ihanasta sarjasta tulikin ikävä. Omituinen draama ei oikein sopinut C3-buun, eikä ollut mitenkään erityisen kiinnostavaa seurattavaa. Viimeiset jaksot eivät onneksi olleet enää yhtä ikäviä. Jakso 13, eli koko sarjan viimeinen, oli kuitenkin aika ihmeellinen. Koko homma oltaisiin voitu jättää kahteentoista jaksoon, sillä 13 oli kuta kuinkin turha spesiaalijakso.

stella_c3_bu_01_2

SYKSY 2013

Jos kesällä olin laiska, niin syksyllä olin vähintäänkin koomassa. Yritin ottaa sarjoja kiinni, mutta eihän siitä mitään tullut. Näin ollen syksyn osa tässä tekstissä tulee olemaan vähäinen. Näkemäni perusteella kausi on ollut perushyvä.

Noucome oli sarja, jolta en odottanut yhtään mitään. Sarja kuitenkin lunasti (ja ylitti) alhaiset odotuksensa olemalla kaikin puolin hauskaa katsottavaa. Eihän tämä mikään maailman paras teos ollut, mutta pitääkö kaiken ollakaan? Hauskana ajanviihteenä omasta mielestäni varsin kelpo teos.

Yuushibu jatkaa animen demonilordi ja sankari –trendiä. Tällä kertaa sankari jää työttömäksi ja päätyy työskentelemään demonilordin tyttären kanssa. Yuushibu ei ole mikään kovin kummoinen sarja. Tissejä ja pantsuja vilahtelee joka ruudussa, eikä sarja edes näytä yhtään hyvältä. Katsoin lähinnä Finon vuoksi.

Yowamushi Pedal kertoo heiveröisestä nörttipojasta joka päätyy koulunsa pyöräilykerhoon. En yleensä välitä urheiluanimesta, mutta joku tässä sarjassa vetoaa. Ensimmäistä jaksoa aloitellessani odotukseni olivat olemattomat, mutta äkkiä sarja nousi syksyn suosikikseni. En ole pitkiin aikoihin ollut näin koukussa animeen! Erittäin viihdyttävä sarja, jota suosittelen myös kaikille urheilusta piittaamattomille.

Golden Time on yksi harvoista sarjoista joissa olen tällä hetkellä ajan tasalla. Sarja sekoittaa romanssia, draamaa ja kaikkea muuta juuri sopivasti. Sinänsä tämä ei ole mitään uutta, mutta sekoitus toimii hyvin. Päähenkilöä Tada Banria lukuun ottamatta kaikki hahmot jaksavat kiinnostaa. Sarja myös näyttää ihan hyvältä, vaikka promokuvan perusteella olin jo valmis pettymään. Muistinmenetys keskeisenä elementtinä on aika epärealistinen, mutta jotenkin Golden Time saa sen tuntumaan täysin järkeenkäyvältä.

Golden Time - 01 - Large 10

Kaiken kaikkiaan vuosi 2013 on ollut hyvä animen suhteen. Jos minun pitäisi valita joka kaudelta suosikkini, ne menisivät näin:

Talvi 2012-2013: Mondaiji-tachi

Kevät 2013: Shingeki no Kyojin

Kesä 2013: Uchouten Kazoku

Syksy 2013: Yowamushi Pedal

Seuraava vuosi (ja sen myötä uusi animekausi) alkaa piakkoin. Toivon mukaan saan blogista hieman aktiivisemman vuoden 2014 puolella.

Kiitos ja hyvää uutta vuotta kaikille blogiini eksyneille! ヾ(。◕ฺ∀◕ฺ)ノ

2 thoughts on “Animevuosi 2013

  1. Mulle kävi samalla tavalla tuon pahuksen Yowamushi Pedalin kanssa, vaikka sarja sinäänsä on yksi kliseinen ja aika tosi kökösti animoitu teos, jäin siihen ihan koukkuun! Missähän mahtaa tämän sarjan koukku piillä, itsekään en oikein ymmärrä 😀

    • Tuntuu tosiaankin siltä, että kaikki sarjaan tutustuneet ovat siitä myös jollakin tasolla tykänneet! Jotenkin hölmö juoni ja hassu ulkoasu on pakko antaa anteeksi, kun jännittää innolla, mitä seuraavaksi käy. On myös jotenkin vapauttavaa, kun päähenkilö on jo valmiiksi tosi lupaava (vaihtelua siihen tylsään ”pohjalta huipulle”- etenemistapaan). Onneksi jaksomääräkin on sitä tavallista kolmeatoista jaksoa huomattavasti pidempi – herkku ei lopu ihan heti :3

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s