Luukku 7: Himitsu ni shiro yo!!

himitsukansi

Himitsu ni shiro yo!! on tämän kalenterin toinen Mami Satomarun piirtämä teos. Omegaversen ja kaiken muun Satomarun piirtämän jälkeen (tai ainakin sen mitä luulen tämän piirtäneen, kiitos vauvan tasolla olevan japanintaitoni) tämä manga on varsin viaton ja puhtoinen, vaikka ristiinpukeutumisaiheella voisikin saada monenlaista jälkeä aikaan. Himitsu ni shiro yo on ilmestynyt Chara-lehdessä tänä vuonna. Sen tuoreudesta johtuen vasta kansien poikien tarina on käännetty (superlaillisesti tietenkin), mutta ilmeisesti pokkarissa olisi vielä muutakin.

Koshika on alati kiukkuinen ja kooltaan hyvin pieni poika, jolla on salaisuus: hän tykkää pukeutua tyttöjen vaatteisiin. Eräänä päivänä Koshikan luokkalainen Oozeki tunnistaa Koshikan meikeistä ja vaatteista huolimatta. Koshika ei halua salaisuutensa leviävän, joten hän päätyy roikkumaan Oozekin perässä, ettei tämä vahingossakaan paljasta Koshikan harrastusta kenellekään. Oozeki ei kuitenkaan katso Koshikan harrastusta ollenkaan pahalla – hän on tyttöillessään aika söpö, ja kaiken lisäksi Oozeki sattuu olemaan homo.

himitsuuuu

Himitsu ni shiro yon arvosteleminen on vaikeaa, sillä koko ristiinpukeutumisen konsepti on monille nykyään hankala paikka. Toinen tulkitsisi siitä viehättyvät bl-hahmot transsukupuolisina, toisen mielestä se on Sairaan Loukkaavaa trans-ihmisiä kohtaan, ja kolmas vain nauttii matkasta. Itse putoan lähinnä kolmanteen kategoriaan. Näen konseptin ongelmallisuuden, mutta toisaalta päädyin usein pitämään juuri tämänkaltaisista bl-tarinoista eniten. Kenties se vain vetoaa estetiikantajuuni ja leikittelee sukupuolirooleilla, idk.

Teemasta välittämättä hahmot ovat tämän(kin) teoksen ylläpitävä voima. Koshika on aivan ihana, joskin hieman kärjistetyn kiukkuinen. Oozeki taas on isona mutta lempeänä jokseenkin harvinaislaatuinen bl-hahmo. Hahmojen välinen kemia on raikasta, ja tarinan lukee nopeasti. Hieman miinuspisteitä tulee siitä pakollisesta confrontation scenestä, jossa on hieman raiskausvibat. Ei tätä minun pehmeisiin söpöilytarinoihini, kiitos. Koshikan ja Oozekin suhde, tai siis sen eteneminen, ei myöskään ole realistisimmasta päästä. Kaiken kaikkiaan Himitsu ni shiro yo, tai ainakin sen fanikäännetyt neljä ensimmäistä lukua, on kuitenkin söpö, ilmeikäs (!) ja nopeasti luettava tarina, jota uskaltaisin suositella söpöjä tarinoita haluaville.

himitsuuuuuuu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s