Luukku 14: Kono Yoru no Subete

konoyorukansi

Akira Minazuki oli ensimmäisiä bl-piirtäjiä joihin tutustuin. Kono Yoru no Subete oli muistaakseni myös ensimmäinen sarja, jonka olen Minazukilta lukenut. Tältä hauskasti uransa Naruto-doujinsheilla aloittaneelta mangakalta olen lukenut tämän sarjan lisäksi ainakin Konya wa Take-out niten, joka on mielestäni myös oikein luettava teos. Kono Yoru no Subete on käännetty englanniksi niin fyysisesti kuin digitaalisestikin Junèn toimesta, ja lisäksi digitaalisesti Rentassa.

Kono Yoru no Subete kertoo Nanaosta, joka työskentelee merkittävän henkilön henkivartijana. Kun henkivartijoiden joukkoon liittyy uusi ja kovin nuori Aoi, Nanaon elämä saa uudenlaisen käänteen. Miehet ovat asenteiltaan hyvin erilaisia; Nanao on rento ja käy vapaasti naisissa (ja miehissä), kun taas Aoi on kylmä ja kokematon, monessakin mielessä. Tästä huolimatta Nanao ja Aoi kuitenkin päätyvät muodostamaan työparin.

kono

Kono Yoru no Subete edustaa tässä kalenterissa ennen kaikkea niitä sarjoja, jotka varmasti olivat parempia silloin bl-urani alussa. Pidän esimerkiksi hahmoista ja piirrostyylistä edelleen, mutta jokin hankaa pahasti vastakarvaan. En ole varma johtuuko se käännöksestä, käsikirjoituksesta vai omasta tyhmyydestäni, mutta minun on useiden lukukertojenkin jälkeen hyvin vaikea ymmärtää Kono Yoru no Subeten juonta yhtään sen syvällisemmin. Välillä repliikit menevät kummallisesti –  sama hahmo saattaa laukoa peräkkäin useita repliikkejä, jotka eivät liity toisiinsa ollenkaan. Sanoisin että en siis välttämättä suosittele Junén käännöstä, mutta se taitaa olla ainoa olemassa oleva käännös koko mangalle.

Kaiken kaikkiaan sanoisin siis, että juonellisesti manga on noin ⅗, mutta hahmoiltaan täydet viisi. Pidän sen melko tutunoloisesta kireä jäbä ja rennompi jäbä -asetelmasta paljon. Hahmojen suhdetta on kiva seurata, ja itse asiassa olisin voinut lukea näistä pojista enemmänkin. Piirrostyyliltään Kono Yoru no Subete on ainakin minun mielestäni hurjan kaunis. Akira Minazukilla on hyvin jännittävä tapa varjostaa. Dramaattisen tasaiset mustat värialueet ovat kontrastissa hämmästyttävän ohuiden ääriviivojen kanssa. Kyllä tätä lukee edelleen ainakin estetiikan vuoksi.

konooo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s